Patsaat ja niiden kaataminen puhuttavat maassa kuin maassa. Kun monet tapaukset liittyvät historiaan, olemme tekemisissä laajan kulttuurisen ilmiön kanssa: Gordon N. Carper kokosi jo kolme vuosikymmentä sitten noin 3000 sitaattia historian merkityksistä. Siksi tämä kirjoitus keskittyy vain julkisuuteen (public history) ja historiaan identiteettinä. Teksti koskee...
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta J.K. Paasikiven syntymästä. Olin mukana helmikuussa Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa, kun Paasikiven elämäntyötä käsiteltiin varsin laajasti. Minulta on sittemmin pyydetty parikin esitelmää, jotka keskittyisivät Paasikiven toimintaan historian käyttäjänä. Tämän termin olen kehittänyt siksi, että en ole ihan varma siitä, kuinka...
Sanoilla ja käsitteillä on merkitystä sille, miten me suhtaudumme menneisiin tapahtumiin ja tekoihin. Historiallisten ilmiöiden nimeäminen ja nimistä väittely kertovat siitä, että sanat eivät ole koskaan neutraaleja ja että niillä pyritään tietoisesti vaikuttamaan siihen, miten asiat ymmärretään, selitetään ja tulkitaan. Tänä keväänä monia suomalaisia historiantutkijoitakin...
Oletko pohtinut kevään aikana miten menneistä kulkutaudeista on selvitty Suomessa ja maailmalla? Mitä oikeastaan tiedämme kulkutautien historiasta ja mitä menneistä epidemioista voisi ottaa opiksi? Jäikö sinulla joitain kysymyksiä tai asioita mietityttämään? Millaiset kysymykset jäivät askarruttamaan ja mistä haluaisit saada asiantuntijan vastauksen? Nyt voit esittää kaikki mieltäsi...
Englannissa ja Yhdysvalloissa on päässyt kirjalliseen kuuluisuuteen Hilary Mantelin teos Englannin kuninkaan Henrik VIII:n ( 1491 – 1547 ) neuvonantajasta Thomas Cromwellista ( 1485 – 1540 ), joka oli monet vuodet Henrikin neuvonantaja eli nykyisin sanottaisiin asiantuntija, mutta tuli myöhemmin mestatuksi ottaessaan etäisyyttä joihinkin Henrikin...
Mitä on nationalismi, miten se on kehittynyt historiansa aikana ja miten se ilmenee internet-ajassa? Entä miten suomalainen nationalismi on muuttunut Suur-Suomi-pyrkimyksistä EU-jäsenyyden aikaan tultaessa? Millaisia eri muotoja nationalismi on ottanut ja miten isänmaallisuus eroaa nationalismista? Onko nationalismi edellytys toimivalle demokratialle vai luoko se ainoastaan stereotypioihin perustuvia...
Tuglas-seuran ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen yhteinen seminaari otsikolla ”Suomalaiset Viron historiassa” onnistui hyvin maanantaina 4. marraskuuta Viro-keskuksen tiloissa Helsingin Sörnäisissä. Kolmituntinen seminaari houkutteli keskuksen tiloihin nelisenkymmentä tutkijaa ja historian harrastajaa. HWB:n puheenjohtaja, kansanedustaja Erkki Tuomioja tähdensi avaussanoissaan, että historioitsijoiden pitää voida käsitellä vaikeitakin asioita....
Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 3.12.2018 kello 18 alkaen Helsingissä. Kokous on avoin kaikille Historioitsijat ilman rajoja ry:n jäsenille. Liity jäseneksi 26.11.2018 mennessä ja tule mukaan suunnittelemaan ja ideoimaan yhdistyksen ensi vuoden toimintaa! Mikäli olet kiinnostunut toimimaan yhdistyksen hallituksessa ensi vuonna, mutta et pääse paikalle kokoukseen, ilmoitathan siitä ennen...
Kolonialistinen ja postkolonialistinen historia esitetään usein osana yleistä historiaa, johon Suomen historialla tuntuu olevan vain vähän yhtymäkohtia. Tuloksena on ulossulkeva esitys menneisyydestä – me (suomen- ja ruotsinkieliset), jotka olemme osa niin sanottua yhteistä historiaa sekä he, jotka eivät ole. Suomessa on tilaa monipuolisemmalle historiakertomukselle. Vähemmistöjen asemaa...
Me allekirjoittaneet Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen hallituksen jäsenet olemme seuranneet maailmalla erilaisia tasavuosijuhlia ja juhlien yhteydessä käytyä keskustelua historian tapahtumista ja niiden muistamisesta. Erityisesti sisällissodat kirvoittavat kiivaita näkemyksiä. On tyypillistä, että joidenkin mielestä asioita on pengottu jo riittämiin, mutta toisten mielestä valtiovallalla tai muilla tapahtumista...